
Tänään siis vihdoin suunniteltiin ja päätettiin ja kaikkee.. huih!!
Vaihteeks oli taasen ihan uus eri lääkäri kun mitä koskaan aiemmin, tämä oli kyllä ihan kiva, kuunteli ja kyseli kuinka voin, kuinka olen keskenmenosta selvinny yms. pitkästä aikaa oli kiva käynti eikä ollu sellanen liukuhihna olo.Mulle annettiin jopa vaihtoehtoja ja sain tehdä iiihan itse valintoja, tosin nekin miehen pään menoks, mitäs ei päässy paikalle
eli kun vikaahan meillä on siis kummassakin, lienee kai sen jossain jo maininnukin. No kuitenkin, oli vaihtoehtoina tutkia siimahäntien tilanne joko varman päälle ennen punktiota tai sit pelata upporikasta ja rutiköyhää ja tutkia tilanne punktio päivänä.Päätös oli aika paha kun jouduin sen yksinään tekemään mutta päätin leikkiä upporikasta ja rutiköyhää. perusteluna se, että seuraava kierto ois vasta joskus toukokuussa ja polihan menee kesätauolle joten ois menny ehkä liian kiikun kaakun sen kans. Toinen juttu joka puolsi tätä päätöstä on se, että punktiopäivänä on kuitenkin aina biopsia valmius jos tilanne oikein heikolta näyttää. Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä ettei tilanne olis tässä kolmessa vuodessa niin paljoa heikentyny etteikö yhtää kaveria löytyis. no onneks nuo siimahännät ei oo ainoo murhe, tartteeha niiden minunkin munasolujen vähän niinku kasvaa, että saatais pikkuveijareille käyttöä.
Summasummarum PÄÄSTIIN UUDELLE KIEKALLE ja reseptit polttelee laukussa odottaen kp2:sta
