PAS:n menijöitä

juna läks justiinsa.
Asemalta on taasen lähdetty liikkeelle. Zumenonit alotettu lähtöasemalla, nyt on matkattu 5 päivää. Ens viikon torstaina ois ensimmäinen pysäkki ultran muodossa. Harmittaa vaankun toi juhannus tulee vähän sotkemaan, joudun nyt ultraan pari päivää liian aikasin eli nyt käy samoin kun kävi joku muukin kerta ettei lääkäri osaa sanoo juuta eikä jaata ja niinpä joudun ultraan uudestaan varmaan maanantaina. Mutta ehkäpä on parempi pelata varman päälle kun oon kerran aiemminki ollu siirrossa kp15, ja tuo maanantai on juurikin kp15.
Torstaina aion taas pistä lääkärin tenttauksen alaiseks ja kysellä niitä tukilääkityksiä. on se nyt edelleen kumma kun samoja lääkkeitä tarjotaan toisille nimenomaan siks kun on lääkkeellinen PAS ja mulle sanotaan ettet saa kun on lääkkellinen eikä sillon mitään hyötyä... voi kissan kellit miten voi olla erilaista toimintaa.
No olen tavallaan tämän tulevan siirron siirtäny pois mielestä ja koko ajan miehellekin puhun vaan tulevasta SYKSYN siirrosta/ICSI:tä. Ehkä toiveet tuonne syksyyn on niin korkealla kun vihdoinkin multa otettiin näitä hyytymis- kromosomi- yms muita verikokeita niiden tulokset vaan kun kestää niin tuhottaman kauan että päätettiin tehdä nyt sit yks siirto tuloksia ja syksyä odotellessa.
Toisaalta ehkä voi olla hyväkin että ajatukset on tuolla syksyssä. Viimeks kun tuo tuplatärppi kävi oli meillä muuttorumba eikä kerenny niin ajatella, jospa se auttais nytkin kun ajatukset on jo syksyssä 

TRÖMSÖSSÄ

kaikki menee aina niin hienosti. Mutta mites täällä oikeessa elämässä. Ei menny meillä tasskaan niinkuin oli suunniteltu. Ei tule meille tammivaavia vaikka testit niin kovasti ensin lupaili. Täytynee tähän todeta, että kyllä ne naisen/äidin vaistot vaan toimii ja tietää jos kaikki ei ole hyvin. Ja niinhän se oli nytkin ja kemialliseksihan tämäkin raskaus jäi. No sain sentään äitien päivän iloita ja käydä kertomassa meidän pienille enkeleille kuinka heille tulee sisarus jos kaikki menee hyvin.
Mistä nyt löytäisin voimaa käydä kertomassa ettei kaikki taaskaan mennyt hyvin. En tiedä mistä johtuu mutta tämä kemiallinen on ollu äärettömän kova paikka tuntuu ettei tästä pääse yli ollenkaan. En ole vielä saanut edes polille soitettua testin tulosta.
Seuraavaan PAS:n ajattelin pyytää josko saisin lugejen lisäks kortisonin ja gonapeptylin ja ehkä voisin minidisperiinistäkin vihjasta. Mutta kun minun tuurin tietää niin taas sattuu se lääkäri joka ei ole suostuvainen mihinkään mitä kysyy/ehdottaa. Kaikkea on hänen mukaansa niin tutkittu eikä ole hyötyä. on se vaan kumma kun kuitenkin toisille samista asioista o ollu apua. Ei kai se ota eikä annakaan jos kokeilee.

Mitäpä tässä nyt muutakaan voi kun koittaa nollata ajatukset ja ota seuraava askel. Vielä minusta kerkeää äiti tulla ennen seuraavaa äitien päivää.. JOS HYVIN KÄY!

Äitienpäivä

Aika haikea, käytiin viemässä haudalle kynttilät. Sitä vaan miettii, että kun näin ei ois niin minkä ikäisiä pikkuset ois ja mitä nyt tehtäis jne.
No mahtuu tähän päivään kuitenkin iloakin, piti äitienpäivän kunniaksi tehdä vaihteeks testi ja yhtä hieno viiva siihen piirtyi kun tähänkin asti. Kolmen minuutin kohdalla oli selvääkin selvimpi viivanen  Huomenna sitten olis se virallinen päivä mikäli tilatut digit tulee, muutoin taitaa venyä tiistaille.

jospa ens vuonna sais viettää äitienpäivää äitinä 

PP11

Ja kun sitä on noilla testeillä ressaamaan alkanu niin siitähän ei irti pääse 
Tilasin virallista testipäivää varten digitestin tai itseasiassa kaks, katotaan nyt sitten kuinka kauan sitä toista jaksaa jemmata.
Eilen (PP11) piti siis taasen kokeilla tikulla "jäätä". Ja niin se vaan on, päiväliru on tujumpaa kun aamu. Ehkä nuo foorumilaiset sai aikaan jotain pientä mielenrauhaa ja vaikka sitä testiaikaa aina niin painotetaan niin eihän se hormonitaso nouse ja viiva vahvistu jos hcg ei nouse. No totta tosiaan, viivahan kyllä tummenee joten hcg lisääntyy. Mutta miks se testi reagoi siihen niin hitaasti, että vasta puolen tunnin päästä viiva näkyy selvästi? Viiva kyllä alkaa piirtyä heti kn liuska on kokonaan kastunu joten kai se ihan ok on.
No niin tai näin, viiva tummenee ja vaikkakin testiajan ulkopuolella :D

PP8&10 aamu ja PP11 ilta

PP10

Kemiallisen pelko nostaa päätään entisestään. Tänään dippailtu on minusta haaleempi kun edellinen ihan niinkun viimekskin meni. Täytyy nyt vaan toivoo, että  tuo parin tunnin pidättelyero vaikuttaa noin paljon. Tosin, eipähän enää oo mitään oireitakaan. Tissit on sellaset no vois sanoo ettei nekään enää kipeet, sellaset ollako vaiko eikö olla.
Kovasti ihanasti foorumilaiset yrittää toivoa luoda mut jäärä mikä jäärä 

Ja sit se masentava kuva

niin se sit vaalenee

PP8

Viime yönä oli toosi mukavaa. Alaselkää särki säryn säteillessä jalkoihin. Toiset sanois tätä hyväks jutuks ja niin minäkin jos se johtuu siitä mistä pitäiskin. viimeks tuplista oli kans selkä välillä kipee ja jossain välissä jalatkin mutta ei minun mielestä vielä näin aikaseen kun ei vielä mistään mitään tienny. Tai sit aika kultaa muistot tooosi hyvin. Äklötys olo iskee aina välillä päänsärkyä unohtamatta. Tänään koski päähän kyllä niin ettei ikunaan oo koskenu mutta se lienee johtuu niskajumista. No kaikkeehan löytyy kun oikein etsii mm. alamahassa painontunne istuessa.
Mutta sitten se "täkein" eli kuva tältä aamulta

ylhäällä pp6
alhaallä tänään pp8

Jatkoa PP6

Siis niin aamulla aamullahan tehtiin testi tietäen, että tämä on armottomasti aivan liian aikasin. Negaahan se näytti. Mutta että kun sitä pitä mennä tiirailemaan vielä testin kuivuttua ja sit siinä olikin joku häivähdys viivasta. No tästä ei mitään hurraahuutoja syntyny vaan mieleen hiipi välittömästi
oireet on kadonnu + testiin roskishaamu = kemiallinenraskaus

toiset ei varmaan tässä mitään nää :)
klikkaus ja näkyy isompana

PP6

Ei mitään, ei sit niin kertakaikkiaan mitään. Tissit vähän arat mut siinäpä se, ei nekään niin paljon kun tähän asti.
Kaik on pois.

niin ja joo pari päivää vilutti, eilen oli sit lämpöö siinä 37,3. Viime yönä vilutti ja oli hiki osapuilleen yhtä aikaa mutta ei kuitenkaan yhtään kipee olo. Aamulla ei sit enää mitään lämpöilyäkään.

PP4

Ei mitään ihmeellistä. Eilen oli tissit ihan järkkykipeet mutta nyt sekin on lähestulkoon kadonnu ja taas se on samanlaista kun viimeks, kärsii ihan hyvin hyppiä ja pomppia -> luget,. Vähän on toisinaan äklötysolo-> luget. Pinna on kireellä kun viulunkieli -> luget. Siinäpä ne sit. Tietty eihän nyt vielä kaikilla mitään ookaan, ja tuplistakin mulla oli aika vähäset oireet tässä vaiheessa. toisaalta siis toivoa on, mutta silti kirves on kaivossa.
L-U-G-E-S-T-E-R-O-N 

Kattelin tuota tickeriä tossa ja kohta on vuosi kun tuplat otettiin meiltä pois, meiltä mitään kysymättä, vaihtoehtoja antamatta lääkärin jälkeen päin jossitellessa. Niitä lääkärin sanoja en koskaan unohda:
"ei tietenkään tiedä oisko vauvat voitu pelastaa JOS oisit heti saanut antibioottia" Nämä sanat painu niin syvälle mieleen ettei ne sieltä koskaan häviä. Ja vieläkin ne saa kyyneltulvan aikaseksi melkeenpä joka kerta kun näitä sanoja miettii.

PP2

Maantaina käytiin hakemassa oikein huippisluokan salamatkustaja. Pp2:sta siis kituutellaan ja ihmetellään kun ei oireita  pitäishän niitä nyt jo ilmaantua ovista ja ikkunoista.
Punktion jälkeinen muniskipuilu alkaa olla loppusuoralla, se hävis eilen ihan yllättäen. Enää vihloksii vähän jos tekee äkkiliikkeitä. Turvotus kyllä jatkuu edelleen mutta se kestettäköön. Toi kipuilu vaan sai aikaan aika kökköfiiliksen. Tässä on nyt sit mietiskelly, että vaikka meille siirrettiin blastokysti ja sain siis toipua pari päivää enemmän niin kroppa oli silti sen verran kipee siitopäivänäkin, että jos kohtu nyt sit hylkii ylimäärästä tunkeilijaa kun aattelee sen olevan kivun aiheuttaja.
Tarkotus oli tehdä nyt yks testikin, että näkis kuinka se pregnyl vielä näkyy. Pistämisestä on kuitenkin jo 8 päivää. no hätähousuna kuitenkin testailen jo muutenkin ens viikolla